Kuvassa sytytyspuola joka antaa tarpeeksi suuren jännitteen
sytytystulpalle kun moottorin ohjaus (ecu) näin määrää kampiakselin
asentotunnistuksen avulla jotta kipinä saadaan oikeaan aikaan oikeassa
ajassa kiertoon nähden.
kuvassa sytytys tulppa joka on kiinni omassa reijässään. sytytystulppa
muodostaa puolan jännitteestä kipinän joka sytyttää bensan ja ilman
seoksen. (jännite on noin 5-10kv)
Kuvassa kaasuläppä jolla säädetään moottoriin menevä ilman määrän joka
sekoitetaan polttoaineeseen. jos ilmaa on liian vähän polttoaineeseen
verrattuna on seos rikasta ja jos ilmaa on liikaa polttoaineenseen
verrattuna on seos laihaa.
kuvassa ruisku suuttimet jotka suihkuttavat bensan ja ilman seoksen
moottoriin oikealla hetkellä moottorin työkiertoon nähden
sytytystulpalla sytytetään seos jotta aikaan saadaan räjähdys joka
aiheuttaa liike energiaa työntäen mäntiä. mitä enemmän moottoriin seosta
syötetään sitä suurempi on moottorin täytös aste ja kierros luku
kasvaa.
kuvassa nokka-akselin asentotunnistin joka auttaa moottorin
ohjausyksikköä selvittämään työkierron vaiheet ja oikean ajoituksen
kipinälle ja ruiskusuuttimien suihkuttamiselle
Vähän teoriaa...
moottorinohjaus on moottorin prosessin ohjausta erillaisissa käyttötilanteissa, mutta jotta ohjausta voidaan tehdä, moottorin toiminta ja prosessi on tunnettava.
tärkeimmät seikat
- sytytys
- polttoaine
moottorin tehoon voidaan vaikuttaa ohjaamalla sytytyksen, polttoineen ja ilman määrää.
voiman kaava: F = p x A
kun F on voima, p on paine ja A on pinta-ala.
Moottorinkäyttöolosuhteet
1.kylmäkäynnistys = rikastus
kylmäkäynnistyksessä on varmistettava syttymiskelpoisen seoksen määrä sytytystulpan alueella. olosuhteet tunnistetaan jäähdytysnesteen lämpötilaa mittaavan anturin kautta. polttoinesuuttumien aukioloaikaan säätämällä voidaan vaikuttaa seoksen latuun. kylmäkäynnistysongelmia voi lähteä tutkimaan akusta ja käynnistysjärjestelmän (startti) toimivuudesta, mutta myöskin polttoaineen saannin kautta. sytytysjärjestelmästä voi tarkistaa ensiö- ja toisiojännitteen.
2.lämmityskäyttö = joutokäynnin tasaus
Joutokäynti tasataan ilma/polttoinesuhteen määrää säätämällä. Moottorin pyörintänopeus tunnistetaan kampiakselin asentotunnistimen kautta. Kaasuläpän asentotunnistin kertoo ohjausyksikölle, että kuinka auki kaasuläppä on. ilman määrää vähennetään, kun moottori lämpenee.
3.kiihdytys = rikastus/maksimiteho
kiihdyttäessä tarvitaan paljon tehoa, joten moottoriin menevää seosta tarvitsee rikastaa. lamda-anturi lakkaa toimimasta hetkellisesti ja moottori saattaa väliaikaisesti tuottaa enemmän teho riippumatta pästöistä. kiihdytykseen vaikuttaa kaasupolkimen asentotunnistin anturi ja nakutuksen tunnistin.
4.täyskuorma-ajo = maksimiteho
täyskuorma-ajossa rajoitetaan pyörintänopeutta ja säädetään polttoaineen ruiskutusta.
5.moottorijarrutus
moottorijarrutuksessa syöttö katkaistaan. pyörintänopeus on yli 1500 kierrosta minuutissa. kaasuläpän asentoa valvotaan.
6.osakuorma-ajo
osakuorma-ajoissa moottorin toiminta asettuu polttoaineen ominaiskulutuksen minimin rajapintaan.
Anturit
1.lamda-anturi = lamda-anturi on happitunnistin, joka sijoitetaan pakoputken alkuun. se mittaa pakokaasun jätöshapen määrää ja välittää siitä tiedon moottorinohjausjärjestelmälle, joka osaa muuttaa ilman ja bensiinin seoksen moottorille sopivaksi.
2.Hall-anturi = sijaitsee vanhemmissa autoissa virranjakajan sisällä uudemmissa se on joko kampiakselissa, kampiakselin hihnalla. ja sen tehtävä on kertoa ohjausyksikölle, milloin antaa kipinä. mittaa magneettivuon tiheyttä. tarve tunnistaa kampiakselin asento.
3.induktiivinen anturi = tarvitsee liikkeen muodostakseen jännitteen
toimilaitteet
1.kaasuläppä = sijaitsee moottorin imuputkistossa. läppä säätää moottorille virtaavan ilman määrää.
2.karamoottori = on kompakti sähkömekaaninen lineraalitoimilaite. muuntaa matalajännitteisen tasavirtamoottorin pyörivän liikkeen lineraaliseksi liikkeeksi, jotka on työntävä ja vetävä liike.
